Archive for the ‘matkustus’ Category

Kinuskikakku ja epäonnen kinuski

Sunday, May 10th, 2009

Onko teillä jotain ruokia jotka epäonnistuvat kerta toisensa jälkeen? Minulla tällainen ruoka on niinkin tavallinen kuin pannukakku. Kokeilin muutamia kertoja kotoa muutettuani pannarin tekoa ja kertaakaan en ole onnistunut. Luovutin ja tänäänkin pannari kuuluu niihin ruokiin jota en IKINÄ tee.

Kinuskista meinasi tulla myös yllättävä kompastuskivi itselleni. Minulta pyydettiin apua eräisiin juhliin kinuskin tekoon. En mielelläni tee omiin juhliin saati toisen juhliin jotain sellaista, mitä en ole ennen kokeillut tai sen tekemisessä onnistunut. Pitkin hampain lupauduin kuitenkin kinuskitalkoisiin ja työpaikallani kyselin kokeneilta kinuskin tekijöiltä kaiken mahdollisen maan ja taivaan väliltä, sekä selasin netissä useita kinuskiohjeita. Voitte varmaan jo arvata, että pieleenhän se kinuski meni. Tietenkin…

Kaikki varoittelivat minua liian vähän aikaa keitetystä kinuskista ja kuinka sitä pitää testata vesitilkassa, että kinuski varmasti jähmettyy. Missään ei kuitenkaan mainittu, että kinuskia voi myös keittää aivan liian kauan, jolloin siitä tulee aivan järkyttävän kovaa! Eli jos haluatte kotitekoisen frisbeen keittäkää kinuskia vain tarpeeksi kauan. Voitte kuvitella kuinka noloa oli olla juhlissa, jossa eräältä vieraalta hajosivat hammasraudat ja kinuskit jäivät useimmilta lautaselle syömättä.

Kinuskiepisodista todella ärsyyntyneenä päätin, että leivon vaikka sata kakkua, kunhan saan kinuskini onnistumaan. En voi olla ainoa ihminen, joka ei onnistu näinkin yksinkertaisen asian tekemisessä. No onnistuihan kinuski sitten toisella yrittämällä ja tein tästä äitienpäiväkakun. Luultavasti en kyllä tule enää ikinä tekemään kinuskikakkua uudestaan tai en ainakaan vähään aikaan..

HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ KAIKILLE ÄIDEILLE!

Kinuskikakku

6 munaa

210g sokeria

210g vehnäjauhoja

1tl leivinjauhetta

Vuoan jauhotukseen: voita ja korppujauhoja

Jauhota vuoka. Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sihtaa jauhot taikinaan ja nostele taikina varovasti sekaisin. Älä kopisuttele taikinakulhoa. Kaada taikina varovasti vuokaan ja paista kakkua noin 40 minuuttia. Nosta kakku jäähtymään hetkeksi ja poista sitten vuoka.

Täyte

vadelmahilloa

5dl kuohukermaa

1 tölkki rahkaa

1dl sokeria

vaniljauutetta

puolukkamehua

Leikkaa jäähtynyt pohja 3 osaan ja kostuta puolukka mehulla. Laita väleihin vadelmahilloa ja kerma-rahka-sokeri-vaniljaseosta.

Kinuski

2dl kuohukermaa

2dl fariinisokeria

Kiehauta kerma ja sokeri. Anna seoksen poreilla hellalla puolella teholla. Ohjeissa käsketään keitellä  n. 20 minuuttia, mutta omalla keraamisella liedellä poreilua riitti 15 minuuttia ja vesitestillä kinuski jähmettyi lasin pohjalle. Testasin vielä pieneen osaan kakkua ennen kinuskin kaatamista imeytyykö kinuski vai jääkö kakun pinnalle. Kaada kinuski nopeasti kakun pinnalle ja levitä lastalla. Kinuski jähmettyy melko nopeasti, joten levitykseen ei voi käyttää paljoa aikaa. Jäähdytä kinuski ja koristele haluamallasi tavalla.

Kokkauskurssilla Bangkokissa

Wednesday, February 4th, 2009

Osallistuimme kokkauskurssille Bangkokissa Baipai-kokkikoulussa. En ole aikaisemmin osallistunut kokkauskurssille, joten en oikein tiennyt mitä kurssilta odottaa. Baipailla on hyvä lukujärjestys sivuillaan, josta pystyy valitsemaan mieleisensä päivän kurssin ajankohdaksi. Samaisesta lukujärjestyksestä näkee sillä kurssilla kokkailtavat ruoat. Teimme Suomessa internetissä varauksen kurssille, joka piti vahvistaa viikkoa ennen kurssin alkua soittamalla kurssipaikalle. Kaikki meni kuten sovittiin ja kurssin aamuna Baipain kuski haki meidät hotellilta kokkauspaikalle.

Kurssipaikkamme sijaitsi todella kauniissa Thai-tyylisessä talossa. Kaikki odotuksemme kurssin suhteen palkittiin moninkertaisesti. Henkilökunta osasi hyvin englantia ja ohjeita oli todella helppo seurata. Kurssimme oli täynnä ja 10 hengen ryhmäkoko oli oiken oiva. Meillä oli oikein mukava ryhmä joka koostui Kanadalaisista, Australialaisista ja Taiwanilaisista. Me kolme olimme ainoat suomalaiset kurssilla.

Tämä ihana tummasta puusta oleva avokeittiö toimi opetustilana. Istuimme edessä näkyvän pöydän ympärillä, jossa opettajamme näytti ensin miten ruoat valmistetaan. Tämän jälkeen saimme itse valmistaa ja maistella omat ruoat.  Wokkailu tapahtui kuvassa takana olevissa pisteissä. Olimme valinneet päivän jolla valmistettiin 4 ruokalajin menu: kanaa pandanuslehdessä, ankaa punaisessa curryssa, katkarapuja tamarindikastikkeessa ja meidän kaikkien suosikkia papaijasalaattia.

Ensimmäisenä opettajamme antoi meille palan kurkkua ja tomaatin joista kaiversimme ateriallemme koristeet. Aikamoinen shokkialoitus hauskalle kurssillemme. Tomaatinkuoresta tuli ruusu ja kurkusta kaiversimme lehden ruusulle. Ei ollut mitään ihan helppoa puuhaa tuo vihannesten kaivertaminen näin ensikertalaiselle.

Tässä taivutellaan pandanuksen lehteä kanan paistokoteloksi. Suomessa pandanuksen voi korvata maissin lehdellä joka soveltuu kuulemma mainiosti uppopaistamiseen.

Friteerasimme katkarapuja wokissa ja teimme ihanan makean tamarindikastikkeen rapujen seuralaiseksi. Kuvassa aivan etualalla näkyy tuoreita tamarindeja. Kastikeen teimme tamarinditahnasta.

Tässä porisee tekemäni punainen curry ankalla. Suosikkiruoat kurssilla olivat ehdottomasti kana pandanuksessa ja som tam. Oli ihana maistella ravintoloista tuttuja makuja itsetehtynä. Mukaan kotiin saimme reseptit kaikista tekemistämme ruoista ja hauskat tilannevalokuvat jokaisesta tehtynä jääkaappimagneetin muotoon.

Koko kurssi ruokalajeineen ja kuljetuksineen maksoi 1800 bahtia joka on karkeasti noin 40 euroa. Ehdottamasti yksi parhaimmista elämyksistämme lomalla. Kaikilla oli hauskaa ja kurssi oli juuri sopivan pituinen. Ulkomaisten kurssikavereiden kanssa oli mukava verestää hieman ruosteessa olevaa englantia ja jutella maailman menosta.

Katuruokaa

Monday, February 2nd, 2009

Kadulla ruokailu on todella suosittua ja uskomattoman halpaa Kaakkois-Aasiassa. Hyvänä vinkkinä kojuruokailua harrastavalle olen monelta kuullut, että syödä kannattaa kojusta missä on paljon asiakkaita ja ruoka ei ole seisoneen näköistä. Simpukat ja muut lämmölle herkät ruoat monet jättää suosiolla väliin kokonaan. Taiwanilaisen pariskunnan kanssa juttelimme kojuruokailusta ja hekin aivan yleisesti välttelivät omassa kotimaassaan epäsuosittuja kojuja, koska näissä vaanii vatsataudin vaara.

Katuelämän seurailu ja kojujen ihmettely on mukavaa ajanvietettä matkoilla. Toreilla kojuista ostavat pääasiassa paikalliset ruokansa ja ovat sen takia oikein mukavia aidon hintatason ja ruoan mittareita. Thaimaahan mentäessä on hauskaa mielenkiinnosta ottaa mukaan vaikkapa kopio thainumeroista, jotka näkee useasti kirjoitettuna englanninkielisen hinnan perään. Turisti huomaa (jos huomaa) monesti maksavansa kaikesta moninkertaisia hintoja thaimaalaisiin verrattuna. Huumoria herätti edellisellä matkalla pyydetty 200 Bahtin kansallispuistomaksu, joka maksoi paikallisille 20 Bahtia. Kiltisti maksoimme ja mietimme toimisiko sama Suomessa…

Myönnän olevani melkoisen arka kokeilemaan mitään katukeittiöistä ja monin paikoin ruoanlaitto ei näytä länsimaisen silmään kovin hygieeniseltä. Kammon kaikkea toriruokaa kohtaan sain heti ensimmäisellä kaukomatkallani, jolloin sain melkoisen hankalan ja pitkäaikaisen pöpön kotiin viemisiksi.  Ennen jokaista reissuani mietin, että nyt olisi mukavaa kokeilla kojuruokailua, mutta paikalle saavuttaessa menee useinmiten pupu pöksyyn.

Herkkulliselta tuoksuvat grilliherkut käyvät kaupaksi hyvin Bangkokin kaduilla.

Nykyään suhtaudun kaukomatkoilla ravintolaruokailuun jo melkoisella rentoudella. Jos paikka on täynnä asiakkaita ja varsinkin paikallisia, syön melkoisen huoletta kaiken tarjotun. Mitään ihmeempää ei ole sattunut ensimmäisen ikävän kokemukseni jälkeen.

Suositun thaimaalaisen papaijasalaatin Som Tamin myyntikoju. Tähän ihanaan salaattiin, jota laitoimme myös kokkauskurssilla postailen reseptin myöhemmin.

Vihannesten myyntiä Bangkokissa

Tämä kuva on otettu Bangkokissa Silomin poikkikadulla olevalta torilta, jonne oli jäetetty yöksi lämpimään sian ruhot odottelemaan aamun asiakkaita.

Herkkukoju Kuala Lumpurissa. Mausteet ja kuivatut hedelmät ovat mukavia tuliaisia kotiin toreilta. Muutamalla sentillä saa vaikkapa ihanan ison pussin kuivattuja tulisia chilejä tai herkullisia sokeroituja lootuksen juuririnkuloita.

Tuoreita hedelmiä Kuala Lumpurissa.

Aurinkoiset terveiset Bangkokista ja Kuala Lumpurista!

Saturday, January 31st, 2009

Loma on lomittu ja D-vitamiiniakut ovat hetkeksi ladattu. Oli ihanaa nauttia lämmöstä jota talvisin niin kovasti kaipaan ja mukavaa oli palata kotiin auringon paisteeseen. Aamusella Ikeaan rynnistäessäni (Malesiasta ostamieni verhojen piti heti päästä ikkunalle tankoon) ilmassa leijaili pieniä lumihiutaleita jotka näyttivät auringossa hopeahileeltä.

Ruokatuliasia tulikin sitten osteltua aika paljon muiden tuliaisten muassa ja laukku irvistelikin aika tavalla, kun pakkaamisen hetki koitti. Kävimme Bangkokissa antoisalla kokkauskurssilla josta kirjoittelen myöhemmin. Kuala Lumpurissa tuli ostoksilla pyörittyä suurin osa vietetyistä kolmesta päivästä. Katuruokailu jäi valitettavasti lupauksistani huolimatta vähemmälle, mutta kertoilen lisää kojuista ja toreista tulevassa postauksessa.

Ravintoloissa kävimme paljon ja maistelimmekin huolella eri maiden keittiöitä. Herkkuhetkikisi taisivat yhteisen mielipiteen mukaan muodostua Kuala Lumpurissa meksikolainen ravintola sekä puolen litran lattetuopit ja Bangkokissa kiinalaisen uudenvuoden juhlan viimeisenä päivänä nautittu kiinalainen illallinen.

Yläpuolella oleva hauska kuva (aukeaa klikkaamalla suuremmaksi) on napattu Bangkokissa Siamin asemalta lähtevältä Sky Walkilta. Kuvassa pihalla näkyy 4 naista viettämässä rattoisaa lounashetkeä kuhisevan sillan alapuolella.

Kirjatuliaisia olisin ostellut paljonkin enemmän kuin nämä kuusi, mutta painavan laukkuni takia en uskaltanut enempää ostella. Kirjat ovat ostettu Kuala Lumpurin mainiosta Kinokuniyasta ja Bangkokin Asia Booksista. Ihanan Dessert First-blogin Anita Chun Field Guide to Cookies-kirjan bongasin Kuala Lumpurin lentokentältä ja se oli aivan pakko ostaa viimeisillä ringgiteillä. Huntsmanin ja Wynnen Sky High on kirja kolmikerroksisista täytekakuista. Kolme alinta ovat malesialaisen ruoan kirjoja ja Anthonyn mahtavat kirjat olivat minulla allaslukemisena..

Leivontatarpeita ostelin melkoisen paljon. Bangkokin Central Worldin Isetanista bongasin uskomattoman halvalla vaniljauutetetta. Yksi 59ml pullollinen maksoi karkeasti 4 euroa, kun meillä myytävä NoMUn uute maksaa parisen kymppiä 100ml. Laadullista eroa en osaa sanoa, mutta on NoMUn purkki ainakin hienompi. Suklaauutetta ostin pullollisen Malesiasta ja sitä on mukava kokeilla suklaaleivonnaisiin. Vihdoin onnistuin myös löytämään Matchaa Isetanista ja ostinpa purkin cream of tartariakin. M&M-karkit olivat tietenkin pakollinen tuliainen…

Nuudeleita, mausteita, ruokosokeria, kiinalaista riisiviiniä (jota sopisi Alkostakin saavan), makeaa soijakastiketta ja kuivattuja katkarapuja ostelin ruoanlaittoa varten. Mies toi useamman pussillisen wasabiherneitä, jotka kuulemma maistuvat parhaalta kokiksen kera. Muutama pullollinen Tabascoa ja tietenkin söpö vaniljalta tuoksuva pullan näköinen rannetuki/stressilelu. En tiennyt tarvitsevani moista ennenkuin sellaisen näin…

Bella Vanilla lomailee!

Wednesday, January 14th, 2009

Bella Vanilla lomaillee tammikuun loppuun asti Bangkok-Kuala Lumpur akselilla. Toivottelen oikein hyvää loppukuuta ja palailen omaan keittiööni matkakuulumisineen helmikuussa. Kuvamaanantai jatkaa myöskin helmikuusta. Käykäähän myös Uneliaan kokin tammihaasteruokia äänestämässä. Yritän itsekin jossain raossa käydä kurkkaamassa äänestystä jos vain mahdollista.

Laitan teille lomani ajaksi pienen kyselyn pystyyn ja olisi todella mukavaa jos siihen vastailisitte. Vastausvaihtoehdot ja äänetys löytyy taasen tuolta oikeasta yläkulmasta ja kommentoikaa ihmeessä vastauksianne! Kysely päättyy 30.1.09

Olen blogini pidon ajan miettinyt mikä olisi sopiva postaustiheys mielestänne. Oma aktiivisuuteni on ollut melkoisen tiheää ihan vain syystä, että inspiraatiota ei ole tarvinnut etsiä. Mutta jos päivittäinkin postailee on tietenkin lukijana vaikeaa pysyä aina mukana, kun eihän kukaan ehdi päivittäin kaikkea mielenkiintoista netistä lukemaan. Toisaalta taasen harmittaa, jos on joku todella hyvä blogi ja postauksia saattaa tulla sitten vaikka yksi parin kuukauden välein. Noh postaus on ainakin sitten odotettu, mutta kun sen on lukenut hartaudella tietää, että hetkeen ei tätä herkkua taas näe.

Ruokamatkailua

Tuesday, January 6th, 2009

Ennen matkaa on mukavaa ostaa kohteen opas ja tutustua rauhassa maan tapoihin ja kulttuuriin. Fiilistely on minulle yksi tärkeä osa matkaa. Mitä lyhyemmästä matkasta on kyse, sen paremmin perehdyn kohdepaikkaan. Lyhyessä ajassa on melkein mahdotonta saada kaikkea irti jos ei ennalta tiedä mitä maassa odottaa. Pidemmälle matkalle on mukavaa lähteä ihan vaan haistelemaan elämän menoa ja katselemaan ihmisiä. Matkan varrella tulee vastaan kivoja paikkoja ja nähtävyyksiä, mutta on mukavaa kun mitään pakkoja ei ole.

Katselin kirjahyllyäni ja totesin, että jos minulla on paljon keittokirjoja niin myös matkaoppaita löytyy. Minulla on useita ystäviä jotka lähtevät jännittävään seikkailuun ilman suurempaa tietoa kohdemaasta ja nauttivat tällaisesta matkailusta eniten. Meidän reissuporukassa on jo muodostunut vitsiksi minun matkaoppaana toimiminen sekä maasta riippumatta pakonomainen tarve käydä syömässä intialaista ruokaa.

Voinette varmaan arvata kuvasta minne seuraava ruokamatkamme kohdistuu. Odotan innolla pääsyä kokeilemaan Malesialaista keittiötä, joka on minulle hieman vieraampi. Malesiassa meitä tietenkin odottavat ihanat intialaiset ravintolat, malesialaiset curryt, kiinalaiset wokkiruoat, satay-vartaat… Kuala Lumpurissa kehutaan olevan lukuisia ruokakatuja pikku ruokakojuineen joita täytyy ehdottomasti päästä kokeilemaan.

Bangkokissa käymme varmasti tutuissa ja hyviksi todetuissa ravintoloissa sekä kokeillemme uusia tuttavuuksia.  Aika kiva sivusto Bangkokin ruokapaikoista on Bangkok.comin  Bangkok Eating Experiences. Eipä olisi poissuljettua vaikka osallistuisimme jollekin ruokakurssille jos aikaa riittää. Matkoilla on parasta, kun saa kokeilla ja kokea uusia ja erilaisia ruokia ja raaka-aineita.

Miten sinä matkailet? Oletko kokeilija vai tutun ystävä? Suunnitteletko matkasi tarkkaan vai otatko rohkean hypyn tuntemattomaan?

Jouluterveiset Vilnasta osa II

Sunday, December 28th, 2008

Ensimmäisenä iltanamme Vilnassa kävimme syömässä hotelliamme vastapäätä olevassa kiinalaisessa ravintolassa, joka osoittautui aivan mielettömän hyväksi ruokapaikaksi. Harmikseni olin jättänyt kamerani hotelliin. Aioimme mennä uudestaan syömään tähän ravintolaan, mutta se valitettavasti sulki ovensa aattopäivänä, eikä auennut enää Vilnassa ollessamme.

Tässä kuvassa on kyseisen kiinalaisen Drakono Liepsnan etuovi. Meillä pääsi ilo irti, kun huomasimme listalla olevan erilaisia sammakkoruokia. Meidän ehdottmasti täytyi kokeilla friteerattuja sammakon koipia dipillä. Aremmatkin ruokaseuralaisemme uskaltautuivat koipia maistelemaan. Totta se on, sammakko maistuu kanalta ja oikein hyvältä.

Tilaamamme chilinauta, valkosipulipossu ja kung po-kana olivat kaikki yhtä maukkaita ja herkullisia. Annokset olivat todella suuret ja juomien kanssa saimme laskua tehtyä noin 10 euroa per henkilö. Henkilökunta oli todella ystävällistä ja auttavaista. Pahoittelivat kovasti vain yhtä englanninkielistä menua, mutta sehän ei meitä hidastanut.

Vilnan pihoja

Ensimmäisenä päivänä nähtävyyksien jälkeen kävimme lounaalla oikein mainiossa ketjuravintolassa Cili Picassa. Ruoka oli halpaa ja maukasta. Paikka oli ilmeisesti kovin teinien suosiossa, kun taisimme lounasaikaan olla ravintolan vanhimmat asiakkaat. Minä söin tuhdin lautasellisen mykyjä smetanalla, joka maksoi noin kolmisen euroa.

Jälkiruoaksi mykyjen jälkeen jaoimme herkullisen palan pähkinäkakkua.

Vilnan keskustassa oli paljon upeita vanhoja rakennuksia. Olisi ollut mielenkiintoista päästä kurkkaamaan sisälle, millaisia asuntoja ikkunoiden takaa löytyy.

Tässä kuvassa maisemaa joen rannalta. Vilna on oikein tunnelmallinen ja halpa lomakohde, jota voin suositella lämmöllä kaikille. Ostosmahdollisuudet eivät olleet aivan yhtä hyvät kuin esimerkiksi Riiassa, mutta silti sain kyllä lomakassani helposti katoamaan kivoihin vaateostoksiin. Ruokakaupoissa emme ehtineet paljon pyöriä, mutta mukaan tarttui halpoja pähkinöitä useampi pussillinen.

Jouluterveiset Vilnasta!

Saturday, December 27th, 2008

Löysin joulukuun alussa mukavan tuntuisen matkatarjouksen Vilnaan ja päätimme lähteä Liettuaan joulun viettoon. Olemme viettäneet joulua muutamana vuonna ulkomailla ja se on tuntunut oikein mukavalta vaihtoehdolta. Kaikki ruoanlaitto ja siivoamisstressi jää pois. Ainoastaan täytyy ottaa selvää tarkasti kohdemaan joulun vietosta, ettei tule pettymyksiä kauppojen ja ravintoloiden ollessa kiinni.

Pidän kovasti muista Baltian maista ja Vilna oli minulle vielä vieras tuttavuus. Loman voisin kiteyttää muutamalla sanalla. Todella kaunis kaupunki, ystävälliset ihmiset ja ruoka todella hyvää ja halpaa. Jokseenkin kyllä salaattia teki kovin mieli kotiin päästyä lihapitoisen reissun jälkeen. Sää suosi meitä koko loman ajan. Ilma oli melkoisen kirkas ja selkeä. Ensimmäisenä iltana tosin räntää satoi aika lailla kastellen meidät kokonaan.

Nähtävyyksiä emme ehtineet niiden aukioloaikana kauheasti katselemaan, mutta yksi tärkeimmistä mihin halusin ehdottomasti mennä oli KGB-museo eli kansanmurhan uhrien museo. Vaikuttava ja hyvin koottu museo kertoo karua tarinaansa Neuvostoajan Liettuasta.

Jouluateria argentiinalaisessa ravintolassa El Gaucho Sanossa. Tilasimme isot sisäfileepihvit sinihomejuustolla ja argentiinalaista punaviiniä. Jälkiruoaksi nautin aivan taivaalliset letut dulce de leche-kastikkeella. Jälkkäristä ei valitettavasti tullut yhtään onnistunutta valokuvaa, mutta aion tehdä jossain vaiheessa itse tuota ihanaa dulce de lecheä ehkäpä jäätelön muodossa…

Vanhankaupungin tunnelmallinen kuja. Älkää missään nimessä säikähtäkö ja luulko koko Vilnan olevan hieman ränsistynyttä kujaa ja graffitien täyttämiä seiniä. Minua vain kovasti miellyttää kuvata hieman ränsistynyttä ja elämää nähnyttä, kuin vimosen päälle entisöityä ja maalattua. Tämäkin kuva oli otettu kauniisti laitetun talon sisäpihalta, joka taasen minusta oli kovin tunnelmallinen.

Neringa-ravintolan listalla on vieläkin kolmenkymmenen vuoden ajalta olevia suosikkiherkkuja, kuten tämä kiovalainen kana. Liekö neuvostoaikana ollut kanan kanssa ranskanperunoita tarjolla? Mies söi Neringassa aivan taivaallisen hyvää stroganoffia smetanalla, joka sekin tarjoiltiin tietenkin ranskanperunoilla.

Ravintolat ja kaupat sulkivat ovensa jouluaattona klo 16-18 aikoihin. 25.12 kaikki kaupat pitivät ovensa kiinni, mutta useimmat ruokaravintolat olivat auki iltapäivästä lähtien. Ihmisiä oli liikkeellä paljon kaduilla joulupäivän iltana, tonttulakit päässä ja muutenkin mukavissa tunnelmissa.

Ostoksilla internetissä

Saturday, November 1st, 2008

Myönnän, että olen aikamoinen nörtti ja roikun netissä ihan huvikseenkin paljon, jos on aikaa. Silloin tulee myös pyörittyä sivustoilla, joissa on myynnissä kaikkea ihanaa maan ja taivaan välissä. Minulle on jokin aika sitten auennut aivan uusi ostosmaailma Yhdysvalloista dollarin heikon kurssin takia. Postimaksuineenkin ostosten tekeminen meren takaa on kohtuullisen hintaista. Luottokortti tai PayPal ovat ainoat asiat mitä tarvitset nettitilauksen tekemiseen ulkomailta.

Olin onnesta soikeana, kun posti toi minulle Amazonista tilaamani uunituoreen delicious days-blogin Nicole Stichin ihanan keittokirjan. Onhan se hassua tilata eurooppalaisen ruokakirjailijan kirja Yhdysvalloista asti, mutta kyseistä kirjaa ei ole ilmeisesti vielä myynnissä kuin Saksan Amazonissa Yhdysvaltojen lisäksi ja minun saksantaitoni eivät tilaamiseen riittäneet. Kirjan hinta Saksassa on 19.90€ ja USA:ssa 19.90$… Otin keskinopean kuljetuksen joka olikin todella nopea eli kirja tuli minulle tilaamisestani alle viikossa. Koko paketin hinnaksi tuli hieman alle 26€! Suomesta internetistä kirjoja tilatessani en ole koskaan saanut näin nopeasti ostoksiani perille.

Kirja, joka tuossa yläkuvassa näkyy upeissa väreissä on Paulo Coelhon ja Catalina Estradan yhteistyössä tekemä uskomattoman kaunis kalenteri vuodelle 2009. Tämän kalenterin tilasin ihan kotimaasta.

Toinen ostospaikka, mistä tilailin ystäväni kanssa ostoksia on ihana Cakespy-blogi. Tilauksemme tulivat perille Yhdysvalloista parissa viikossa ja täysin moitteettomasti. Eikö olekin ihanan söpö SuperCup t-paita?

Netistä ostan myös nykyään suurimmaksi osaksi kaiken kuuntelemani musiikin. Kauppojen cd-valikoimat ovat melko suppeat, jos ei ihan Suomen top 10:tä halua kuunnella. En sano, että top 10:ssä on mitään vikaa, mutta yleensä ne levyt eivät aivan osu yksiin oman musiikkimakuni kanssa. Lennot ja hotellit olen myös viimeiset vuodet varannut kaikki netistä. Kätevintä on neuvotella hotellihuoneiden hinnat suoraan sähköpostitse hotellin kanssa, eikä useiden välikäsien kautta.

Internetistä tavaran tilaamisessa on tietenkin omat ojansa ja allikkonsa ja ensimmäiseksi kannattaa tutustua tarkoin Tullin ohjeistuksiin tavaroiden ulkomailta tilaamisen suhteen. Erittäin tarkka kannattaa olla tilattavan tavaran tilausmaasta ja tilauksen hinnasta, jotta tilattu tavara ei pysähdy tulliin ja kulut saattavatkin sitten nousta melkoisesti. En nyt näitä ulkomailta tilaukseen liittyviä seikkoja ala erikseen kertomaan virheiden välttämiseksi. Kaikkein paras ja oikea tietolähde näille asioille on tietenkin tulli.

Olisiko teillä jakaa hyviä suomalaisia tai ulkomaalaisia nettiostospaikkoja muillekin? Olisi todella hauskaa kuulla teidän nettitilauskokemuksianne.


Hyviksi ja tomiviksi todetut nettiostospaikat:

Amazon USA

Cakespy

Etsy

Have Your Cake & Eat it

Provencelaista harmaata kiveä

Wednesday, September 24th, 2008


Provencen Villeneuve-Loubetista on kotoisin kuuluisa ranskalaisen modernin keittiön kehittäjä Auguste Escoffier (1846-1935). Hänen 5000 reseptin kirjaansa Le Guide Culinaire (a Guide to Modern Cookery) käytetään edelleen ohjekirjana klassiseen ranskalaiseen keittotaitoon.

Tässäpä nämä kuvat lomaltani ja palailen asiaan tuliaislaventelien kanssa piakkoin. Jahka muistan minne hätäpäissäni matkalaukkua purkaessani kokkauslaventelini piilotin..