Archive for the ‘ruokakuvat’ Category

Työpaikan leivontakilpailut osa V ja sitruunaiset mustikkamuffinit

Wednesday, May 27th, 2009

Työpaikallamme käytiin taas kiihkeää leivontakilpailua. Tällä kertaa aiheena oli muffinit ja itsekin ehdin osallistumaan kilpailuun, kun edellinen kääretorttuhaaste jäi minulta valitettavasti väliin. Listasin alapuolelle linkkeineen edelliset leivontakilpailut.

Päätin osallistua kilpailuun mustikkamuffineilla, joiden tekoa olin pitkään halunnut kokeilla. Tietenkin on aina hiukan vaarallista tehdä jotain uutta kilpailuihin, mutta nämä kesäisen mustikkaiset muffinit houkuttelivat kovasti. Mielestäni resepti oli ihan onnistunut.

Mustikoiden kanssa leivottaessa on hyvä muistaa, että mustikka värjää herkästi taikinan tylsän harmaan väriseksi ja kauniin taikinan säilyttämiseksi ei mustikoita kannata sekoittaa suoraan taikinan joukkoon. Lisäsin mustikat vasta kun olin kaatanut taikinan muffinivuokiin. Mustikat vajosivat mukavasti paiston aikana ihan pohjalle asti.

Leivontakilpailut:

1. Mokkapalat

2. Omenapiiras

3. Voitaikina

4. Kääretorttu (en osallistunut)

5. Muffinit

Tässä kaikki neljä herkullista kilpailijaa!

1. Gluteeniton vulkanuslainen keksimuffinssi

2. Minun sitruunaiset mustikkamuffinit

3. Tarzanin banaani-suklaamuffinit

4. Minttusuklaiset arkistomuhvinssit

Tässä vielä yhteiskuvassa kaikki hienot osallistujat!

Maistelu- ja arviointituokio

…ylpeä palkinnon voittaja… Sitruunaiset mustikkamuffinit!! Jaetulle kolmannelle sijalle tulivat keksimuffinit ja suklaa-banaanimuffinit. Hienosti hopealle tulivat minttusuklaamuffinit.

Sitruunaiset mustikkamuffinit

130g sokeria

130g huoneenlämpöistä voita

3 munaa

1tl vaniljauutetta

1tl vaniljasokeria

200g jauhoja

1,5tl leivinjauhetta

ripaus suolaa

1dl maitoa

1 sitruunan kuori

mustikoita

Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen. Mittaa jauhot, vaniljasokeri, leivinjauhe, suola ja sitruunankuori kulhoon ja sekoita. Mittaa maito ja vaniljauute erilliseen astiaan.

Vatkaa voi ja sokeri tasaiseksi tahnaksi kolmannessa kulhossa. Lisää munat sekoittaen yksi kerrallaan. Lisää kuivia aineita ja vaniljamaitoa vuorotellen sekoittaen. Kaada taikina muffinivuokiin. Lisää päälle mustikat. Älä sekoita mustikoita suoraan taikinaan, ettei taikina värjäytyisi harmaaksi.

Paista uunissa muffinivuokien koosta riippuen n. 20-30 minuuttia.

Uusivuosi vastaanotettu ilolla

Thursday, January 1st, 2009

Mukavat juhlat ovat takana ja oli ihana herätä auringon paisteeseen. Raketit ovat ammuttu ja mieli on odottavainen tulevan vuoden suhteen. Ystävillemme tarjoilimme anoppini reseptillä suussa sulavaa kasleria, joka on ollut iso suosikki juhlassa kuin juhlassa ja perinteistä itsetehtyä perunasalaattia omatekemällä majoneesilla. Mukana oli myös patonkia ja vihersalaattia. Postailen omina juttuina reseptit majoneesiin, perunasalaattiin ja kasleriin.

Oma vuoden 2009 ensimmäinen aamuni alkoi mukavasti ostamallani dulce de leche-jäätelöllä ja auringon paisteella. Eikö olekin lupaavaa vuoden alku? Aikeissa olisi kokeilla tehdä myös itse samaa herkkua, mutta täytyyhän minun tehdä perusteellista tutkimusta ennen kuin ryhdyn oman jäätelön tekoon…

Jouluterveiset Vilnasta osa II

Sunday, December 28th, 2008

Ensimmäisenä iltanamme Vilnassa kävimme syömässä hotelliamme vastapäätä olevassa kiinalaisessa ravintolassa, joka osoittautui aivan mielettömän hyväksi ruokapaikaksi. Harmikseni olin jättänyt kamerani hotelliin. Aioimme mennä uudestaan syömään tähän ravintolaan, mutta se valitettavasti sulki ovensa aattopäivänä, eikä auennut enää Vilnassa ollessamme.

Tässä kuvassa on kyseisen kiinalaisen Drakono Liepsnan etuovi. Meillä pääsi ilo irti, kun huomasimme listalla olevan erilaisia sammakkoruokia. Meidän ehdottmasti täytyi kokeilla friteerattuja sammakon koipia dipillä. Aremmatkin ruokaseuralaisemme uskaltautuivat koipia maistelemaan. Totta se on, sammakko maistuu kanalta ja oikein hyvältä.

Tilaamamme chilinauta, valkosipulipossu ja kung po-kana olivat kaikki yhtä maukkaita ja herkullisia. Annokset olivat todella suuret ja juomien kanssa saimme laskua tehtyä noin 10 euroa per henkilö. Henkilökunta oli todella ystävällistä ja auttavaista. Pahoittelivat kovasti vain yhtä englanninkielistä menua, mutta sehän ei meitä hidastanut.

Vilnan pihoja

Ensimmäisenä päivänä nähtävyyksien jälkeen kävimme lounaalla oikein mainiossa ketjuravintolassa Cili Picassa. Ruoka oli halpaa ja maukasta. Paikka oli ilmeisesti kovin teinien suosiossa, kun taisimme lounasaikaan olla ravintolan vanhimmat asiakkaat. Minä söin tuhdin lautasellisen mykyjä smetanalla, joka maksoi noin kolmisen euroa.

Jälkiruoaksi mykyjen jälkeen jaoimme herkullisen palan pähkinäkakkua.

Vilnan keskustassa oli paljon upeita vanhoja rakennuksia. Olisi ollut mielenkiintoista päästä kurkkaamaan sisälle, millaisia asuntoja ikkunoiden takaa löytyy.

Tässä kuvassa maisemaa joen rannalta. Vilna on oikein tunnelmallinen ja halpa lomakohde, jota voin suositella lämmöllä kaikille. Ostosmahdollisuudet eivät olleet aivan yhtä hyvät kuin esimerkiksi Riiassa, mutta silti sain kyllä lomakassani helposti katoamaan kivoihin vaateostoksiin. Ruokakaupoissa emme ehtineet paljon pyöriä, mutta mukaan tarttui halpoja pähkinöitä useampi pussillinen.

Jouluterveiset Vilnasta!

Saturday, December 27th, 2008

Löysin joulukuun alussa mukavan tuntuisen matkatarjouksen Vilnaan ja päätimme lähteä Liettuaan joulun viettoon. Olemme viettäneet joulua muutamana vuonna ulkomailla ja se on tuntunut oikein mukavalta vaihtoehdolta. Kaikki ruoanlaitto ja siivoamisstressi jää pois. Ainoastaan täytyy ottaa selvää tarkasti kohdemaan joulun vietosta, ettei tule pettymyksiä kauppojen ja ravintoloiden ollessa kiinni.

Pidän kovasti muista Baltian maista ja Vilna oli minulle vielä vieras tuttavuus. Loman voisin kiteyttää muutamalla sanalla. Todella kaunis kaupunki, ystävälliset ihmiset ja ruoka todella hyvää ja halpaa. Jokseenkin kyllä salaattia teki kovin mieli kotiin päästyä lihapitoisen reissun jälkeen. Sää suosi meitä koko loman ajan. Ilma oli melkoisen kirkas ja selkeä. Ensimmäisenä iltana tosin räntää satoi aika lailla kastellen meidät kokonaan.

Nähtävyyksiä emme ehtineet niiden aukioloaikana kauheasti katselemaan, mutta yksi tärkeimmistä mihin halusin ehdottomasti mennä oli KGB-museo eli kansanmurhan uhrien museo. Vaikuttava ja hyvin koottu museo kertoo karua tarinaansa Neuvostoajan Liettuasta.

Jouluateria argentiinalaisessa ravintolassa El Gaucho Sanossa. Tilasimme isot sisäfileepihvit sinihomejuustolla ja argentiinalaista punaviiniä. Jälkiruoaksi nautin aivan taivaalliset letut dulce de leche-kastikkeella. Jälkkäristä ei valitettavasti tullut yhtään onnistunutta valokuvaa, mutta aion tehdä jossain vaiheessa itse tuota ihanaa dulce de lecheä ehkäpä jäätelön muodossa…

Vanhankaupungin tunnelmallinen kuja. Älkää missään nimessä säikähtäkö ja luulko koko Vilnan olevan hieman ränsistynyttä kujaa ja graffitien täyttämiä seiniä. Minua vain kovasti miellyttää kuvata hieman ränsistynyttä ja elämää nähnyttä, kuin vimosen päälle entisöityä ja maalattua. Tämäkin kuva oli otettu kauniisti laitetun talon sisäpihalta, joka taasen minusta oli kovin tunnelmallinen.

Neringa-ravintolan listalla on vieläkin kolmenkymmenen vuoden ajalta olevia suosikkiherkkuja, kuten tämä kiovalainen kana. Liekö neuvostoaikana ollut kanan kanssa ranskanperunoita tarjolla? Mies söi Neringassa aivan taivaallisen hyvää stroganoffia smetanalla, joka sekin tarjoiltiin tietenkin ranskanperunoilla.

Ravintolat ja kaupat sulkivat ovensa jouluaattona klo 16-18 aikoihin. 25.12 kaikki kaupat pitivät ovensa kiinni, mutta useimmat ruokaravintolat olivat auki iltapäivästä lähtien. Ihmisiä oli liikkeellä paljon kaduilla joulupäivän iltana, tonttulakit päässä ja muutenkin mukavissa tunnelmissa.

Kenraali Tson kanaa

Sunday, December 21st, 2008

Tämä todella maukas kanawokki on nimetty Kiinassa Yunnanin provinssissa 1800-luvulla eläneen kenraalin mukaan. Resepti on kuitenkin ilmeisesti Pohjois-Amerikkalaista alkuperää ja hyvin tunnettu siellä kiinalaisissa ravintoloissa. Käytin tähän ruokaan HK:n Kariniemen marinoimattomia kananpojan fileepihvejä, joihin käytin saamani HK:n lahjakortin. Olen tehnyt tämän ruoan parisen kertaa sitruunankuorella, mutta nyt kaapissamme ei ollut kuin limeä niin kokeilin sillä ja lopputulos oli ehkä vielä parempi limellä kuin sitruunalla.

Kenraali Tson Kanaa

2rkl kiinalaista riisiviiniä/kuivaa sherryä

1rkl maizenaa

80ml tumaa soijaa

3tl seesamiöljyä

900g kanan marinoimattomia rintafileitä kuutioituna

2 palaa sitruunan kuorta/limen kuorta

1,25dl öljyä

2tl kuivattuja chilihiutaleita

2rkl tuoretta inkivääriä

120g ohueksi viipaloitua kevätsipulia/purjoa

0,5tl suolaa

2tl sokeria

Yhdistä riisiviini, maizena, 2rkl soijakastiketta ja 2tl seesamiöljyä kulhossa ja kana. Sekoita, peitä ja laita jääkaappiin marinoitumaan tunniksi.

Kuumenna öljy wokissa todella kuumaksi. Paista kanoja useassa erässä kunnes ovat juuri kypsiä ja hieman ruskettuneita. Laita kanat valumaan paiston jälkeen siivilään.

Valuta öljy pois wokista ja jätä 1 rkl öljyä paistamiseen. Kuumenna wokki uudestaan kuumaksi ja lisää chili ja inkivääri. Wokka  10 sekunttia ja laita kanat takaisin wokkiin. Lisää kevätsipuli, sokeri, sitruunan kuori, soijakastike ja seesamiöljy ja 0,5tl suolaa. Wokkaile 2-3 minuuttia. Koristele kevätsipulilla ja tarjoile riisin kera.

Työpaikan leivontakilpailut osa III – voitaikina

Thursday, December 18th, 2008

Olen jo kertoillutkin pariin kertaan työpaikallani järjestettävästä hauskasta leivontakilpailusta johon kaikki saavat osallistua annetulla teemalla. Aikaisemmat kilpailun aiheet ovat olleet mokkapalat ja omena. Nyt voittajat olivat määränneet jouluun sopivan aiheen: voitaikinan. Minä osallistuin tähän joulukuun kilpailuun twistaavalla tarte tatinilla. Voittajaksi selvityi ylivoimaisesti herkulliset tonnikala-tuorejuustopasteijat.

Voitaikinaherkut yhteiskuvassa

Viime hetken kilpailijatulokas joka ei ehtinyt yhteispotrettiin.

Aikaisemmat leivontakilpailut:

1. Mokkapalakilpailut

2. Omenapiiraskilpailut

Lennokkiääni

Leivontakilpailun yllättynyt voittaja

Voittoisat tonnikala-tuorejuustopasteijat

Suklaafestivaalit 15.-16.11.2008

Monday, November 17th, 2008

Helsingin Lasipalatsissa viime viikonloppuna Haaga-Perhon järjestämän suklaafestivaalin innoittamana ajattelin kirjoittaa hieman suklaasta. Suklaafestivaalit järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa ja tunnelma oli todella tiivis. Kaikkiin kojuihin emme valitettavasti päässeet katsomaan tungoksen vuoksi. Todella hieno idea järjestää festivaalit ja toivottavasti eivät jää viimeiseksi. Tietenkin suuret messutilat ovat kalliita, mutta oli todella harmillista kuinka ahdasta lasipalatsin Bio Rexissä oli.

Joulu on kovasti tuloillaan ja vietämme muutenkin talvemme pimeintä aikaa. Suklaan myynti on nyt huipussaan. Suklaat voidaan jakaa karkeasti kolmeen: tumma suklaa, maitosuklaa ja valkoinen suklaa. Tumman suklaan ja maitosuklaan pääraaka-aine on kaakaomassa. Tummassa suklaassa ei ole ollenkaan maitoa ja kaakaon prosenttimäärä määrittää suklaan laadukkuuden. Maitosuklaassa taas nimensä mukaisesti on maitoa tai maitojauhetta. Valkoinen suklaa on valmistettu maitojauheesta, kaakaovoista ja sokerista, eikä se sisällä ollenkaan kaakaomassaa.

Tässä hieman valokuvia ja tunnelmia suklaafestivaaleilta.

Valrhonan ihania käsintehtyjä herkkuja

Lasse Lundqvist Oy:n hieno suklaapuu

Chocolatier Petri’s ja hieman kaupankäyntiä

Pauligin koju

Chocolaterie Weissin maistiaisia

Suklaalähde

Mövenpickin ilmaisjäätelökoju (otimme tietenkin vaniljaa..)

Ostoksia tuli tietenkin tehtyä: Valrhonan suklaita, Wiltonin miniannostelupullot Confetista sekä suklaarouhetta Lilla Chokladfabrikenilta. Petrin suklaapalleroita en ehtinyt kuvamaan, kun katosivat ensimmäisenä herkuttelijoiden suihin.

Työpaikan omenapiiraskilpailut

Wednesday, October 1st, 2008

Jälleen tiukka kilpailu voittajasta!

Olinkin aikaisemmin kertonut meidän työpaikan hauskasta leivontakilpailusta, jossa kesäkuussa teemana olivat mokkapalat. Mokkapalakisan voittaja sai päättää uuden leivontakilpailun teemasta ja sehän olikin syksyisen sopiva omena. Osallistujia oli ennätykselliset kahdeksan, joista seitsemän oli makeita piirakoita ja yksi suolainen. Seitsemästä makeasta piirakasta jopa kaksi oli gluteenittomia omenapiirakoita. Oma omenapiiraani kilpaili numerolla kolme.

Herkulliset piirakat hupenivat nopeaan tahtiin nälkäisten ja makeanhimoisten suihin.

Jokainen maistelija käytti innokkaasti äänioikeuttaan!


Voitto jaettiin kahden todella herkullisen omenaleivonnaisen kesken. Kiertopalkintona toimiva pokaali on voittajillaan vuoroviikoin. Odotan innolla seuraavaa leivontakilpailua!

Sananen vaniljasta

Sunday, August 31st, 2008

Kaunista vaniljaa

Vanilla, vaniglia, vanille, vainilla, vanilja, rakkaalla lapsosella on monta nimeä. Itse olen vaniljaa oppinut arvostamaan vasta vanhemmalla iällä. Lapsena en voinut kuvitellakaan mitään mauttomampaa ja mielikuvituksettominta jäätelöä kuin vanilja. Myönnettäköön, ettei vielä tänäänkään houkuttele vitivalkoinen kasvirasvakuutio, jossa ei näy vaniljan siemenen siementä. Iso pettymys taannoin oli ravintolassa syöty kohtuu kallis Crème brûlée ilman oikeaa vaniljaa. Mikä onkaan ihanampi yllätys, kuin löytää ihanan kullankeltaisen vaniljajogurtin joukosta pieniä mustia vaniljan siemeniä.

Vaniljatanko

Vanilja on kallista. Sahramin jälkeen maailman toiseksi kalleinta maustetta. Tämän takia monesti tulee arkileivonnassa käytettyä vaniljaesanssia eli vanilja-aromia eli vanilla essencea, joka on halpaa ja teollisesti tehtyä vaniljaa. Juhlavampiin tarjoiluihin on ihana käyttää vaniljatankoa tai myös melko kallista vaniljauutetta eli vanilla extractia. Vaniljauute, toisin kuin esanssi, on tehty oikeasta vaniljasta. Rakkain ja uusin aarteeni on NoMUn vaniljauute, jossa on aitoa Madagaskarilaista vaniljaa. Tätä uutetta yksi teelusikallinen vastaa yhtä vaniljatankoa.

Vanilja-aromi eli vaniljaesanssi


Vaniljauute

Aitoa vaniljaa on myös vaniljasokerissa, jota ei missään nimessä saa sekoittaa vanilliinisokeriin, joka on myös esanssin tavoin synteettistä, luontaisen kaltaista aromia. Lueskelin omaa vaniljasokeripurnukkaani, jonka sanotaan sisältävän sokeria, vanilja-aromia, joka tulee vaniljauutteesta ja aitoa vaniljaa. Itse voi myös tehdä vaniljasokeria laittamalla sokerin sekaan vaniljatangon maustamaan sokeria.

Kullankeltaista vaniljasokeria. Huomaa pienet siemenet.

Chilisatoa

Saturday, August 9th, 2008

Chilimies kylvi keväällä useita eri lajikkeita chilin siemeniä ja nyt ovat ensimmäiset chilit putkahdelleet kukista. Sato on vielä vaatimaton, mutta useampi kasvi kyllä kukkii runsaasti. Toivottavasti saamme komean chilisadon! Nettitaukoni jatkuu valitettavasti vielä toistaiseksi, joten julkaisen nämä viikonlopun juttuni ajastuksella.
Malawi birdeye teki pensaista ensimmäisenä pienen ja punaisen chilin. Emme vielä tätä yhtä raaskineet ruokaan laittaa, vaan odottelemme kavereiden kypsymistä wokkiin laitettavaksi.
Arpadin hieno pyöreä chili

Hoidossa oleva äidin paprika

Pikkuinen lila Bolivian Rainbow-chili